Artikkelit

15.3.2022

Uusia tuulia ja fibromyalgian kaksi tyyppiä

Niin paljon kuin fibromyalgiaa onkin tutkittu, sen aiheuttavaa syytä ei ole vielä löydetty. Fibron tiedetään nykyään olevan neurologinen sairaus eikä reumasairaus. Fibroa sairastavien keskushermostossa on tulehduksen aiheuttama häiriötila; Karolinska Institutet Ruotsissa ja Massachusetts General Hospital Amerikassa ovat löytäneet PET-kuvauksissa glia- eli immuunisolujen aktivoitumisen fibrosairaiden aivoissa. Se osoittaa tulehdustilan.

Tätä nykyä fibromyalgia diagnosoidaan poissulkumenetelmällä. Voi kestää kauan saada diagnoosi ja sitä edeltää lukematon määrä tutkimuksia. Toivoa sopii, että käyttöön otetaan funktionaalinen magneettikuvaus.

Fibromyalgian kaksi tyyppiä

Adrienne Dellwo, fibromyalgiaa vuodesta 2006 sairastanut journalisti, on kirjoittanut artikkelin fibron kahdesta tyypistä, primäärisestä ja sekundaarisesta. Käyn artikkelin tiivistellen tässä läpi:

Primäärinen fibromyalgia on näistä kahdesta tavallisempi. Sitä kutsutaan myös idiopaattiseksi fibromyalgiaksi, sillä sen alkuperä ei ole selvillä.

Fibrosairailta on löydetty lukuisia poikkeamia hormonitoiminnassa, metaboliassa ja aivokemiallisessa aktiivisuudessa:

  • Matala serotoniinipitoisuus. Serotoniini vaikuttaa unisykliin, kivun tasoon ja yleisen hyvinvoinnin tunteeseen. Matala serotoniinitaso yhdistetään masennukseen, migreeniin sekä ärtyvän suolen oireyhtymään.
  • Matala melatoniinin taso. Joidenkin tutkimusten mukaan melatoniinilisä voi lievittää kipuja, parantaa unta ja lievittää masennusta. Toisten mukaan melatoniinilisällä ole juurikaan ole vaikutusta.
  • Matalat noradrenaliini- ja dopamiinitasot voivat heikentää valppautta ja aiheuttaa aivosumua, masennusta sekä apatiaa. Matalat tasot voivat aiheuttaa myös lihaskipuja, älyllisten toimintojen häiriöitä, tasapainohäiriöitä, vapinaa sekä kömpelyyttä.
  • Glutamaatin ja GABA:n epätasapainoinen suhde johtaa tutkimusten mukaan jopa aivosolujen kuolemaan.
  • Matalat kortisoli- ja noradrenaliinitasot eli stressihormonitasot heikentävät kykyä selvitä psykologisesta tai fyysisestä stressistä. Fyysistä stressiä aiheuttavat infektiot tai rasittava liikunta.
  • Kasvuhormoni edistää luiden ja lihasten kasvua. Sen matalaan tasoon liittyy ajattelun vaikeudet, energiavaje sekä kylmän huono sietokyky.
  • Substanssi P:n korkea taso saa aikaa liian monia kipusignaaleja keskushermostossa. Sitä voi löytyä jopa kolminkertaisia määriä fibrosairaiden selkäydinnesteestä.
  • Epänormaali ja yliaktiivinen kivun tunteminen on todennettu joissakin aivokuvantamistutkimuksissa. Fibrosairaiden aivojen ja keskushermoston kipua prosessoivilla alueilla on havaittu yliaktiivisuutta.
  • Krooniset unihäiriöt ja fibromyalgia ovat erottamattomat. Fibroa sairastavat kärsivät keskimääräistä enemmän levottomista jaloista, jaksottaisesta raajojen liikehäiriöstä (PLMD), uneen liittyvistä hengityshäiriöistä kuten uniapneasta.

Psykologiset ja sosiaaliset vaikutukset:

- Jotkut tutkimukset osoittavat fibroa sairastavien kokeneen vakavaa emotionaalista tai fyysistä hyväksikäyttöä. Se viittaa traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) tai kroonisen stressin vahvaan rooliin fibromyalgian puhkeamisessa joidenkin kohdalla. Todistettavasti stressi ja PTSD aiheuttavat muutoksia aivoissa johtuen todennäköisesti pitkäaikaisesta stressihormonien kohonneesta tasosta.

Lihasten epänormaaliutta löytyy joidenkin tutkimusten mukaan fibroa sairastavilla useammanlaista. Joillain fibrosairailla on kalsiumin riittävän määrän lihaksissa takaavia lihassolukemikaaleja liian vähän. Siksi lihakset pysyvät enemmän jännittyneinä kuin rentoina. Tutkijat ovat havainneet fibrosairaiden hiusverisuonien olevan erityisen paksut. Lihakset eivät ehkä saa riittävästi hapekasta verta ja muita kunnolliseen lihasten toimintaan tarvittavia ainesosia. Kipu ja stressi itsessään saattavat vahingoittaa lihasten toimintaa. Lihaksiin kohdistuu siis biokemiallisia, rakenteellisia ja verenkiertoon liittyviä sekä funktionaalisia häiriöitä.

Sekundaarisen fibromyalgian laukaisee muu terveysongelma, yleensä joku näistä:

  • fyysinen vamma, yleensä niskavamma
  • selkärankareuma
  • leikkaus
  • borrelioosi (vaikka se olisi hoidettukin)
  • hepatiitti C
  • endometrioosi
  • muut sentraaliseen sensitiivisyyteen liittyvät tilat tai
  • muut kroonista kipua aiheuttavat syyt.

Lähteet:

https://medicalxpress.com/news/2018-09-people-fibromyalgia-inflammation-brain.html?fbclid=IwAR3SJPwOMzypuiGSLBkVe-Vz99BgL-3LrfTSM8_kMhXNWRlz0zkUXASi4VU

https://www.verywellhealth.com/what-causes-fibromyalgia-716101